Jenkan tahti

Kaikki blogit puheenaiheesta Kirkkorakennukset

Hiisien päivä 28.3. ja hävitetyt kirkkomme

Viimeisten noin tuhannen vuoden kotimaisen kirkkohistorian aikana on kulloinkin valloillaan olevasta trendistä riippuen hävitetty enemmän tai vähemmän reippaalla kädellä entisiä pyhiä lehtoja ja uhripaikkoja. Näitä kutsuttiin hiisiksi ja niitä oli vähän joka paikassa, jopa paljon tiheämmin kuin kristinuskon taloja nykyään. Esimerkiksi uskonpuhdistuksen jälkeen tihutyöt saivat uutta vauhtia. Onpa jo kauan ennen sitä kuitenkin esimerkiksi kivisiä kirkkoja ja hautakiviä pystytetty suoraan entisten hautapaikkojen päälle.

Miksi Vimpelissä on pyöreä kirkko?

On monia asioita, joita pitää itsestään selvinä eikä niitä sen kummemmin mieti, kuten sitäkään, miksi Vimpelissä on pyöreä kirkko. Se vaan on niin kuin Soini ja Lehtimäki. Ei niidenkään olemassaoloa tule joka päivä miettineeksi.

Pyöreän kirkon arvoitus tuli ajankohtaiseksi, kun selailin Samuli Paulaharjun (1875-1944) kirjaa Suomenselän wieriltä. Se on julkaistu vuonna 1930 ja perustuu Paulaharjun matkoihin erityisesti Perhoon, mutta myös Perhon naapureihin, kuten Vimpeliin, Alajärvelle, Soiniin ja Veteliin.

Missä on se paikka

Missä on se paikka, jossa rauhassa voi hiljentyä miettiessään oman elämänsä kysymyksiä.

Siteeraan espoolaista Esse-lehteä nro 8: ”sapattina menimme kaupungin ulkopuolelle joen rantaan, arvelimme että siellä olisi rukouspaikka”. Suomi on pohjoinen maa. Henkisinä jatkumoina vanhasuomalaiset ovat varmaankin talvisin muinoin kyhjöttäneet kodissaan (kota), maalattiataloissaan ja korsuissaan, paljon ei ole ollut menemistä ulos. Ihmiset tottuivat toistensa läheisyyteen, jos etsi omaa rauhaa, ei sitä oikeastaan ehkä ollut ainakaan katon alla, ulkona oli liian kylmä.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä