*

Jenkan tahti

Oletko aina keittänyt puuron väärin?

Tässä yksi ilta tehdessäni kerrankin lasten iltapuuroa maitoon ja tavallisista (ei-pika-)kaurahiutaleista mieleeni juolahti puurotekninen kysymys.

Ainakin meille hankittavissa kaurahiutalepaketeissa aina lukee, että hiutaleet pitää lisätä kiehuvaan nesteeseen. Minä keitän puuron "väärin", varsinkin tehdessäni puuroa maitoon: heitän nesteen ja hiutaleet kattilaan yhtä aikaa. Mielestäni näin puuro on pehmeämpää.

Samaa sanotaan Kemikaalicocktail-blogissa ja muutamissa englanninkielisissä lähteissä. Keskustelupalstoiltakin bongasin saman tiedonmurun. Mutta “virallisissa” ohjeissa vain puhutaan nesteen kiehauttamisesta ennen hiutaleiden lisäystä. Miksi ihmeessä, jos puuron voi tehdä myös toisella tavalla?

Wikipedia tietää kertoa tällaista:

“Mikäli hiutaleet lisätään kiehuvaan nesteeseen, ne jäävät irtonaisemmiksi. Kylmään nesteeseen lisättynä ne liisteröityvät enemmän.” En ole kyllä liisteröitymistä huomannut, vaan “kermaisuutta”. Käsittääkseni liisteröityminen liittyy myös enemmänkin siihen, kuinka paljon puuroa sekoittaa. Aktiivinen sekoittaminen tekee puurosta herkemmin geelimäistä.

No, itse suosittelen puurohiutaleiden lisäämistä kylmään nesteeseen kahdesta syystä:

1. Se on helpompaa.

2. Puuro maistuu paremmalta.

Tähän loppuun vielä ylistyssana tai pari puurolle. Ei ole voisilmän voittanutta, mutta lasten saaminen on avannut silmäni puuron monille mahdollisuuksille. Mitä kaikkea siihen voikaan lisätä! Yksi esimerkki: muussattu banaani, pieni töräys maustamatonta jogurttia ja kaneli tai jauhettu inkivääri on mahtava yhdistelmä puuron kanssa.

Nykyisin suosin itse usein tuorepuuroa, joka minun tapauksessani tarkoittaa maustamatonta jogurttia, kaurahiutaleita (tai leseitä) sekä jotain hedelmää tai marjaa sekoitettuna keskenään ja lapattuna suuhun saman tien ilman sen kummempia muheuttamisia.

Hiljattain saimme myös lukea, että puuro voi olla avain pitkään elämään. 

Nauttikaamme siis puurosta, oli se sitten tehty pikahiutaleista tai tavallisista, lisättynä kylmään tai kiehuvaan nesteeseen, veteen taikka maitoon, haluamimme lisukkeiden kera!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

OK, itse tykkään juuri irtonaisemmasta puurosta, mutta en halua viedä muiden mieltymyksiä roskiin. Joten jokainen keittäköön puuronsa miten haluaa.

Pentuna meille syötettiin kotona "penkkivelliä", eli kylmään maitoon kaadettiin kauraryynejä ja hiukan sokeria. Minä en siitä erikoisemmin välittänyt, vaikka toiset lapset söivät sitä suurella ruokahalulla. Sellaisen penkkivellin kun jättää muhimaan siitä tulee kauheaa venyvää sököttiä. Ja siitä minä sain kammon tuota "kermaisuutta" kohtaan.

Ymmärrän kastikkeiden sametinpehmeyden, mutta en voi syödä yleensä mitään valmiiksi pureskeltua, kuten smoothiet ja pehmenneet salaatit. Salaatin tulee olla rapeaa ja tuoretta, mutta ei mitään velliä.

No puuro on hyvää monilla eri tavoilla tehtynä, kunhan se ei ole venyvää kuin pitkään seisonut "penkkivelli.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Juuri näin, jokainen tehköön puuronsa omien makujensa mukaan! Ajattelin vain jakaa tämän oman havaintoni muiden kanssa, jos vaikka joku on luullut, että hiutaleet on pakko aina laittaa kiehuvaan nesteeseen :)

Jännä, miten monilla on tuon "penkkivellin" kaltaisia traumaattisia lapsuuden ruokamuistoja... Ruoan pitäisi olla iloinen asia :/

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suu muistaa hyvät tai huonotkin asiat, joten se on vain normaalia ja sen kanssa on elettävä.

Monista asioista oppii joskus myöhemmin nauttimaan, ettei se lapsen suu ole mikään ikuinen onneksi. Eli kaalikeitto on nykyisin herkkua, vaikka se lapsena ei kovin hyvin suuhun uponnnutkaan.

Yksi asia joka on varma, niin oppia ikä kaikki.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen Vastaus kommenttiin #3

Minun kaveriporukassani ala-asteella kaalikeitto oli mitä suurinta herkkua. Oikein odotettiin sitä päivää, kun koulussa oli kaalikeittoa tarjolla :) On herkkua nykyisinkin!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4

Ei minullekaan enää koulussa ollut ongelmia ruoan kanssa, syy oli varmasti äidin huono ruoanlaittotaito tai viitsimättömyys. Muistan muutamia hänen erikoisen huonoja ruokia, mutta vain yhden hyvän, ja se oli makaraonilaatikko. Sen mutsi osasi tehdä, oikeastaa ei mitään muuta. Perunatkin keitti liikaa tai liian vähän, mutta ei koskaan sopivasti.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #5

Ajattele positiivisesti: vaimon ei tarvinnut kuunnella äidin lihapullista:)

Kaurapuuron olen keittänyt kuumaan veteen, täytyypi kokeilla kylmään. Pikahiutaleita en juurikaan käytä, kummistakohan on kyse vai molemmista?

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen Vastaus kommenttiin #6

Tässä oli kyse lähinnä niistä tavallisista hiutaleista. Teen itse pikahiutaleista puuron yleensä mikrossa, ja silloinhan ne lisätään aina kylmään veteen, jos siis ohjetta noudattaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Ei todellakaan, vaan on nauttinut minun tekemistä lihapullista. Kokemusta keittiöstä vuodesta 1963 lähtien.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä en syönyt kaurapuuroa moneen vuosikymmeneen kun lapsena pakotettiin joka päivä syömään kaurapuuroa maidon kanssa. Maitoa en vieläkään pysty juomaan kun lapsena pakotettiin.
Nykyisin teen kaurapuuron mikrossa valmiiksi lautaselle, joten laitan kylmää vettä ryynien päälle.
Tykkään pitkään kypsytetyistä puuroista; ruisjauhoista, hirssistä ja tattarista, mutta niitä ei juuri tule tehtyä. Kun käyn kylässä, jossa on puulämmitteinen leivinuuni saatan saada yön yli hautunutta ohrapuuroa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"mutta en voi syödä yleensä mitään valmiiksi pureskeltua, kuten smoothiet ja pehmenneet salaatit"

Ai ai, minä muistan vieläkin miten hyvältä maistui kun mummo raaputti lapsenlapsilleen veitsellä hienonhienoksi lanttua - eikä yhtään haitannut tarvitsiko sitä pureskella:)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minä pureskelen itse, enkä raaputa lusikalla. Mummo opetti miten kuva leivänkänttykin maistuu makealle, kun sen hyvin itse suussa pureksii. Mihin hampaita tarvitaan muuhun kuin hymyilemiseen jos juodaan vain smoothieita? Ja syödään lusikalla raaputettua lanttua tai banaania.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Syön aamuisin lesepuuroa, Elovenan leseistä. Keitän veden vedenkeittimellä sekä puuroon että aamun teehen. Laitan suolan ja leseet kattilaan ja päälle vettä ja liedelle. Sillä haluan puuron kypsänä.

Mustikat ovat puuron kanssa oivallisia ja tietysti pieni oivariinisilmäkin. Tervellistä todella. Sen varmisit tutkimuskin.

Pitäähän tämä aiemmin puurost itselleni tallentama teksti vielä lisätä: Puuro pidentää ikää ja vähentää sairastumisen riskiä. Mittavassa tutkimuksessa seurattiin yli 100 000 ihmisen ruokavaliota ja terveyttä yli 14 vuoden ajan. Mikä tahansa puuro siihen ei kelpaa. Täysjyvä oli parasta, mutta onko lesepuurolla ihan varmasti samat vaikutukset?

Puuroa, tummaa riisi, maissia ja muita tätysjyvätuotteita syövät olivat suojassa monilta taudeilta, erityisesti sydäntaudeilta.

Muuta ei tarvita kuin 28 grammaa täysjyvää päivittäin. Se vastaa pientä kulhollista puuroa. Kuoleman riski väheni viisi prosenttia. Mitä se itse kullekin sitten merkitsee? Miten tulkita tuota lukua?

Markussetä oli oikeassa. Miten juuri hän saattoi puuronsyömisen edut tietää?

Täysjyväviljoissa on 25 prosenttia enemmän proteiinia kuin puhdistetussa, valkoisessa viljassa. Lisäksi ne sisältävät runsaasti esimerkiksi sinkkiä, mangaania ja rautaa.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Nuo tiedot taisivat olla siitä samasta tutkimuksesta, johon minäkin tuossa linkkasin.

"Kuoleman riski väheni viisi prosenttia. Mitä se itse kullekin sitten merkitsee? Miten tulkita tuota lukua?"

Niinpä. Minä tulkitsin tutkimustuloksen niin, että puuro on hyvästä ja jatkan siis sen syömistä :) Uskon, että leseetkin ovat hyvä vaihtoehto. Eikös niiden ole todettu alentavan kolesterolia vielä kaurahiutaleitakin tehokkaammin?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kolesterolin alenemista on luvattu, mutta mittaustuloksista ei ole tieto. Toki jotain tuo sydäntautikuolleisuuden vähenminen ehkä kertoo juuri siitäkin.

Avokadon syön samaan tarkoitukseen päivittäin, sillä statiinit ja muut tekvät vain pahaa minulle.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kuoleman riski on varmasti eri, kuin yrttäjän riski?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kyllä olet mielestäni löytänyt puuron valmistamisen "sielun". Itselläni siihen meni aikoinaan useita vuosia. Pikahiutaleet ja mikro saavat olla kiireisiä tai ei-kulinaristeja varten. Jos on isoja yli 10 min keittämisen vaativia niin pidän niitä muutaman minuutin kylmässä vedessä. Erityisen ihastuneita ovat oppeihini olleet muutamat ranskalaiset ja "samettimainen" puuro kuulemma sopii mainiosti ranskalaiseen perhekeittiöön. Puuron valmistuksessa itselläni on 35 vuoden kokemus ja kaikki lapset ja myös lapsen lapset syövät ja jopa vaativat puuroa.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Valitettavan usein tulee sitä pikapuuroa tehtyä. Tosin sitä meillä harvoin syödäänkään sellaisenaan, vaan sekaan heitetään kaikenmoisia lisukkeita, eli näin se puuro ei olekaan pääasiassa.

Kyllä minullakin tuohon joku aika meni, ennen kuin kyseenalaistin hiutalepaketin ohjeen. Pitää nyt yrittää tsempata ja tehdä useammin perinteistä puuroa mikromössön sijaan...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Oodi kaurapuurolle

Sai tänään kaurapuuro seurakseen
hunajahunnun ja puolukoita kerroksen
puuron kunniaksi valo kynttilästä loisti
hämäräinen ikkuna sen tuikkeen toisti
jatkui hartaudella aamun avaus
on puuro päivän merkittävin tapaus
lipui lusikka kuin ilmalaiva suuhun
koukistunut käsi kyennyt ei tekoon muuhun
teille vapaavuoron veijarit mä ilmoitan
avas hunajainen puuro uuden päivän ihanan

Niin - kun sain paikallista pääosin vadelmakukintoon perustuvaa hunajaa kynsiini (hankin heti 20 purkkia a 500g syyskuussa pelossa, että loppuvat), aloin käyttää hunajaa sekoitettuna ja päälle mm. puolukkaa ja punaviinimarjaa)

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Hieno runo :) Taisi olla blogissasi jo aiemmin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitos. Kyllä oli. Oli joskus syksyllä "pakko tehdä" kun hunajapuurosta tuli suosikkini.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Puuron syvin olemus tulee esille nimenomaan pitkästä valmistusajasta.
Se miten jokapäiväisiä puurojamme kaiken kiireen keskellä valmistamme
on keittämistä,mutta oikea puurohan pitää hauduttaa,mikä tarkoittaa siis
pidempää kypsennysaikaa.
Jenni on kyllä tuossa keittotavassaan ihan oikeilla jäljillä..hiutaleet kylmään nesteeseen ja puuro muhii hieman pitempään,maut irtoavat paremmin ja kypsyvät pehmeän samettiseksi mauksi ja koostumukseksi.Makuunhan vaikuttaa sitten sekin,miten paljon hiutaleita on käsitelty.Muutaman minuutin pikapuuroja tehdessä täytyy turvautua pieniin vippaskonsteihin,että lopputulos olisi edes kohtuullinen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Meillä on kelvannut kaurapuuro kuumaankin veteen keitettynä silloin harvoin kun sitä teen, sillä onhan kaurapuuro hyvää. Yritän parantaa sen keittämisen suhteen tapani, mutta muuten meillä suositaan uuni- ja vispipuuroja.

Hain jo Elovenat kaapin ylähyllyltä aamuksi josko siitä kaurapuurostakin tulisi suosikki mutta pahus, jääkaapissa ei ole sen kanssa maitoa, joten ylihuomiseksi jää puuronkeitto ja huomisaamu mennään viilillä avec.

Aamiaiset on muutenkin repsahtaneet sen jälkeen kun ei ole ollut pieniä ja varsinkaan kouluun meneviä lapsia, enää ei synny "hotelliaamiaisiakaan" rinssinnakkeineen ja munakokkeleineen :(

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

jokainenhan voi tehdä huomenaamulla testin. Hiutaleet kylmään ja kiehuvaan, eli kaksi tapaa yhtä aikaa, ja sitten vain maistamaan kumpi on parempi tapa.

minnam ahonen

Kuulun tasan samaan puuronvalmistus-koulukuntaan kanssasi, ja allekirjoitan täysin perustelusi. :).

Puurovinkiksi vielä. Sen lisäksi että lisäät puuroon jugurttia, voit myös lisätä (kylmän) puuron jugurttiin. Kätevä tapa esim. käyttää puuron jämä tai jatkaa jugurtin loppua.

Höyrytän joskus myös pehmeäksi kattilan pohjalla pienessä vesimäärässä omenakuutioita ja maustan kanelilla ja hipulla sokeria, sitten teen puuron siihen sekaan.

Täytyy tosin todeta että tykkään puurosta enemmän välipalana kuin aamusella. Ystävällistä yöpuuroakin tarvitaan joskus kun uni katkeaa ennen aikojaan ja pitäisi saada unenpäästä taas jollakin konstilla kiinni.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Smoothieen voi lisätä kasviskeiton jämänkin :)

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

En ole itse koskaan keitellyt raemaista kaurapuuroa, jollaista olen kyllä monessa paikassa tullut syöneeksi. Ilmeisesti puuro on tuolloin kiehuvaan veteen lisätyistä kaurahiutaleista keitettyä. Itselläni tulee aina sellaista, mitä kaverini kutsuvat "kauralimaksi", mutta ei se mielestäni sen kummemman makuista ole kuin se hieman karkeampikaan kaurapuuro. Hirssipuuron kyllä varmasti olen keittänyt väärin, koska samanlaista rakeisuutta kuin äidin tekemässä herkullisessa hirssipuurossa en ole saanut aikaiseksi ja varmaan kyse on tosiaan siitä että hirssit pitää laittaa kiehuvaan veteen. Kun nyt puuroista puhutaan, niin minua on askarruttanut kerran venäjällä hotelliaamiaiseksi syömäni puuro, joka oli valkeaa, mutta kokonaisista viljan jyvistä keitettyä. Ei tietenkään akanoita siihen puuroon ollut jätetty, mutta turvonneet pehmeät jyvät erottuivat kokonaisina puurossa. Mitähän näitä venäläisiä puuroja oikein mahtaa olla?

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset