*

Jenkan tahti

Virkattu laukku pienelle tytölle

  • Kuva 1/4. Kummitytön laukun tein isoäidinneliöistä.
    Kuva 1/4. Kummitytön laukun tein isoäidinneliöistä.
  • Kuva 2/4. Laukun sangan tein palmikoimalla langanpätkiä.
    Kuva 2/4. Laukun sangan tein palmikoimalla langanpätkiä.
  • Kuva 3/4. Tyttäreni laukun virkkasin kiinteistä silmukoista.
    Kuva 3/4. Tyttäreni laukun virkkasin kiinteistä silmukoista.
  • Kuva 4/4.
    Kuva 4/4.

Tässäpä tosi helppo käsityöohje: virkattu pikkulaukku nuorelle neidille. 

 

Sain laukkuidean keväällä pohtiessani syntymäpäivälahjaa 3-vuotiaalle kummitytölleni. Jo aiemmin iskenyt isoäidinneliöhulluus vaikutti lopputulokseen.

 

Virkkasin Novitan Miami-langasta kaksi suurehkoa isoäidinneliötä (laukun koko riippuu luonnollisestikin siitä, kuinka monta kerrosta neliöön virkkaa). Viimeiseksi kerrokseksi virkkasin kiinteitä silmukoita ja yhdistin neliöt kiinteillä silmukoilla nurjalta puolelta.

 

Sangan tein metrin mittaisista langanpätkistä solmitusta palmikosta, jonka kiinnitin laukkuun neulanpistoilla. Helppoa ja nopeaa!

 

Aiheesta innostuneena tein laukun myös omalle tytölleni. Tällä kertaa virkkasin neliöt kiinteillä silmukoilla (ohje esimerkiksi täällä) ja yhdistin ne oikealta puolelta, jolloin reunaan muodostui pieni "harjanne".

 

Sangan virkkasin kiinteillä silmukoilla kuuden silmukan levyiseksi. Aloitin sangan virkkaamisen suoraan laukun reunukseen ja kiinnitin toisen pään piilosilmukoilla.

 

Eiväthän nämä mitään estetiikan riemuvoittoja ole (varsinkaan tuo omalle tytölleni tekemäni kyhäelmä), mutta ihan mukavia varmasti pienten tyttöjen leikkeihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän amgs kuva

Tosi söpö laukku. Valkoisena tai mustana olis myös kaunis.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Kiitos! Joo, nämä ovat molemmat aika karkkiväreillä tehtyjä, ehkä enemmän niiden nuorten neitien makuun :) Aikuiselle voi luonnollisesti tehdä samalla ohjeella, musta / valkoinen varmasti toimisi.

Käyttäjän epatieteilijat kuva
Jaakko Koskinen

Teillä oli ristiäiset ihan äskettäin. Jos joku ihminen osaa siirtää jälkipolville virkkausta tai jotain, niin se olet kyllä sinä. Tuommoista käsityötaitoa ei jokainen patalapunvirkkaaja hallitse – paitsi pitsiviikkojen virkkaajat, jotka vain nypläävät. Asenne kuitenkin voittaa pitkässä suunnitelmassa. Sitä sinulla näyttää olevan. Jos ihminen onnistuu siirtämään positiivisen asenteen lapsilleen, niin mitä muuta pitäisi toivoakaan - siitä eteen päin tie on lapsilla auki vaikka mihin. Sitä paitsi sinun ruoka- yms. reseptisi ovat aivan käsittämättömän upeita.

Minulla on yksi päättömien ahventen kalakeittoresepti, jonka voisin jakaa kanssasi. Kiinnostaako?

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Kerro ihmeessä kalakeittoreseptisi :)

Käyttäjän epatieteilijat kuva
Jaakko Koskinen

LUONTERIN KALAKEITTO

TAUSTAKSI

Tämän reseptin sain sisareltani, mutta olen säätänyt häneltä saamaani reseptiä jonkin verran ja se tuntuu jo omaltani. Oltiin lankomiehen kanssa kalassa pari viikkoa sitten sunnuntaina ja Mikkelin Anttolassa (vesialue oli Saimaan Luonteri). Ihan madoilla ongittiin ja lankomies heitteli virvelillä. Yksi puolen kilon säynävä sattui vireliin ja tappeli kovasti vastaan. Haavittuaan kalan lankomies irrotti koukusta. En ole koskaan nähnyt säynävää kenenkään kalamiehen käsissä. Pois päästettiin samantien, kun ei liene kummoinen ruokakala. Toinen sattumatärsky virveliin oli parikiloinen hauki, joka sekin sai mennä. Meistä kummastakaan ei ole enää hauen syöjiksi. Kun on kerran päässyt taimenen makuun, niin siitä ei pääse kalamies konsanaan irti.

Mato-ongissa oli tapahtumia pitkin neljän tunnin onkireissun ja ämpäriin nousi enemmän tai vähemmän vapaaehtoisia ahvenia. Ennen ämpäriin laittoa niskat nurin, jotta eivät jäisi haukkomaan henkeään.

Saareen päästyämme kalat perattiin ja pantiin reilujen kalakeittojen kokoisiin pusseihin ja pakastimeen, jotta eivät pilaannu. Minulla oli lähtö saaresta vasta seuraavana päivänä ja otin yhden pakastepussin mukaan. Menin vanhan äitini luokse Mikkelin keskustaan ja kalat saivat olla siellä vielä seuraavaan päivään pakkasessa. Aamulla otin sitten kalat sulamaan ja sulivat muutaman tunnin.

SOPAN RESEPTI :

Reilun kokoisia ahvenia 15-20 – päät ja suomut saavat olla kaloissa mukana

Kalojen keitinveteen mausteiksi maustepippureita hyppysellinen ja muutama laakerinlehti sekä pari sipulinpuolikasta.

Pilko 6-8 perunaa kuorittuasi ne ja peukalonpään kokoisiksi paloiksi pilkottuina ja lisää kattilaan viipaloidut tai suikaloidut porkkanat (6-10 porkkanaa) ja laita sekaan puolikas sipuli pieniksi pilkottuna. Keitä kypsiksi ja kaada vesi pois.

Laita ahvenet päineen ja suomuineen kaikkineen isoon kattilaan mahdollisimman ja keitinvettä laita vain sen verran, että kalat jäävät veden alle. Kalojen keitinveteen mausteiksi maustepippureita hyppysellinen ja muutama laakerinlehti sekä pari sipulinpuolikasta. Keitä kiehumisesta alkaen 12 minuuttia. Sitten kaada kalat ja keitinvesi siivilään porkkanoiden ja perunoiden päälle. Odota sen verran, että kalat jäähtyvät ja poista pelkin käsin kaloista lihat ja laita ne lautaselle. Huomaat, että kaloista irtoavat ruodot ja nahat suomuineen tässä vaiheessa ja lautaselle jää vain herkullinen valkoinen kypsä kalanlihakasa. Kalojen lihaa ja ruotoja irrottaessasi ei kannata olla turhan nuuka. Jos olet itse onkinut kalat, niin heitä surutta perkeisiin kaikkein ruotoisimmat pienempien ahventen mahapuolen palat – koska näidenkin ahventen selkäpuolelta löytyvät parhaat palaset.

Perunoiden ja porkkanoiden päälle kaadettu kalojen keittovesi voi olla liian vähäinen, joten lisää kattilaan vettä niin, että sitä on sopivasti kalakeiton nesteeksi.

Nyt lisää 2 dl kermaa ja kalojen puhtaiksi silpimäsi lihat, muutama tillinvarsi pieniksi pilkottuna ja ruohosipuliakin voi mukaan laittaa pieneksi silpuksi saksittuna. Kun keitto kiehahtaa kevyesti, lisää pari reilun kokoista voinokaretta ja suolaa pari teelusikallista – tai maun mukaan enemmän. Hämmennä hyvin. Anna ruokailijoiden lisätä suolaa, jos on liian suolatonta. Tämä on parempi kuin että joillekin keitto on liian suolaista heti alkuunsa – koska suolaa ei saa ruuasta pois kirveelläkään – kun taas sitä on helppo lisätä syödessä.

Kun tarjoilet keiton, voit ripotella keiton pintaan tuoretta persiljaa.

Jos syöjiä on vain kaksi, niin kuin minä ja äitini, niin keitosta jäi vielä pakkaseen neljä yhden hengen annosta. Eilen soitin äidilleni (soitan hänelle päivittäin) . Hän kertoi, että oli juuri syönyt Luonterin kalakeittoa pakkasesta.

Käyttäjän epatieteilijat kuva
Jaakko Koskinen

Toivottavasti myös maistuukin hyvältä :)

Käyttäjän epatieteilijat kuva
Jaakko Koskinen

Keitinveden kuorimisen unohdin mainita:

Sen unohdin sanoa ohjeessa, että keitinvedestä kaloja keittäessä kuori vaahto keitinveden pinnasta ennen siilaamista.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset