Jenkan tahti

A Beautiful Body -haaste ja naisen luonto (?)

Mammablogistien keskuudessa leviää kulovalkean lailla A Beautiful Body -haaste, jossa blogistit julkaisevat valokuvia raskauden kehoonsa jättämistä merkeistä. Ajatus haasteen takana on hieno: näyttää ihmisille realistisesti, millaisia jälkiä raskaus jättää kehoon ja osoittaa, että nuo jäljet ja nuo äidit ovat kauniita. 

 

Kyllähän se niin on, että nykyajan kauneusihanteet ovat ihan hanurista. On aika surullista, että tarvitaan tällainen haaste, jotta ihmiset tajuaisivat raskauden vaikutukset kehoon. On epärealistista ajatella, että keho olisi täysin ennallaan synnytyksen tai sektion jälkeen.

 

Mami Go Go -blogin Mintun aloittama haaste saavutti heti suuren suosion ja tiedotusvälineetkin ovat heränneet ilmiöön. 

 

Ja eikös niitä soraääniäkin heti alkanut kuulua. Joidenkin nettikommentoijien mielestä haaste antaa ylipainoisille äideille tekosyyn olla lihavia. Toiset kritisoivat niitä haasteeseen osallistuneita, joiden kehossa ei erityisemmin näy raskauden aiheuttamia jälkiä (ilmeisesti he eivät saisi osallistua ollenkaan). Osa on sitä mieltä, että joillekin haaste on vain tekosyy esitellä puolialastonta kehoaan julkisesti.

 

Tämäkö on se kuuluisa naisen luonto? Hyvällä asialla ollaan, äitiysblogit täyttyvät upeista, rohkeista naisista otetuista kuvista ja…kateusko iskee?

 

Haluaisin ajatella, että me naiset olemme tällaisen yläpuolella. (No suurin osa varmasti onkin.) Eikö se ole vain luonnollista, että toisille jää raskaudesta enemmän jälkiä kuin toisille? Miksi niitä pitää kritisoida, joilla on vähemmän jälkiä? Mielestäni on tärkeää näyttää esimerkiksi nuorille ihmisille erityyppisiä tarinoita ja raskauden vaikutuksia kehoon. Jokainen meistä on kuitenkin erilainen: toisille tulee raskausarpia, toisille ei. Taitaa kuitenkin olla niin, että suurimmalle osalle tulee.

 

Ja jos joku osallistuu haasteeseen vain esitelläkseen puolialastomia kuvia itsestään, niin…siitä vain. Vapaa maa.

 

Ja entä ne ylipainoiset sitten…voi huoh sentään. Ylipaino on epäterveellistä, mutta monelle se on se raskauden jättämä konkreettinen jälki. Onko ylipaino aina, automaattisesti ja kategorisesti rumaa? Kuvitteleeko joku oikeasti, että tällaisen blogihaasteen seurauksena ajatellaan, että "ai jaa, nyt saan luvan kanssa olla ylipainoinen" ja unohdetaan terveysnäkökohdat kokonaan?

 

A beautiful body -tarinoita selaillessa silmiini pisti myös se, että vaikka haasteen idea on osoittaa, että äidit ovat kauniita, monien tarinoita leimaa häpeä ja epävarmuus itsestä ja omasta kehosta. Moni toisaalta myös kertoo olevansa aiempien vaikeuksien jälkeen nyt sinut itsensä kanssa, mikä on juuri mielestäni se haasteen upein anti. Mutta näyttää siltä, että monelle tämä haaste on vertaistukea ja terapiaa enemmän kuin sitä, että ylpeänä esittelisi äitiyttään. Ja jos näin on, hyvä niin. Ehkä se on enemmän sitä kuuluisaa naisen luontoa. Tästä haasteesta muodostui tällainen, ja se on hieno!

 

P. S. En aio osallistua haasteeseen. Sanon ihan suoraan, että rohkeus ei riitä sellaiseen. Nostan hattua kaikille osallistuneille!

P.P.S. Mami Go Gon Facebook-sivuilla on koottuna haasteeseen osallistuneiden tarinat. Haasteen taustalla on valokuvaaja Jade Beallin A Beautiful Body Project.

 

Blogin tekstit aikajärjestyksessä täällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Minusta kans tuo haaste bloggareineen ja kuvineen on aivan mahtava! :) Erittäin tervetullutta tällainen tavallinen kehon valokuvaus ja häpeilemättömyys.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hyvä itsetunto on sitä, että pitää itseään hyvänä ihmisenä antamatta liikaa muiden mielipiteille huomiota. Hyvä itsetunto vapauttaa tarpeesta olla muiden mielestä hyvännäköinen.

Kauneus taas on katsojan silmissä. Oli se sosiaalinen konstruktio tai ei, hyväkuntoisen näköinen nainen on tänä päivänä monien mielestä kaunis ja lihava harvempien mielestä. Elämäänsä voi olla tyytyväinen, vaikka muut eivät pitäisikään ulkoisesti kauniina.

Käyttäjän marihuusko kuva
Mari Huusko

Painoin itse muutama viikko synnytyksen jälkeen 49 kg, vähemmän kuin raskaaksi tullessani (ja pysyin 49-52 kg painossa seuraavat lähes 20 vuotta), mutta ei punttisalit eikä hikijumpat eikä mikään palauttanut vatsaani litteäksi, saati hävittänyt raskausarpia. Nykyisin tajuan, että pömpöstä ja arvista huolimatta kroppani oli silloin täysin riittävän kaunis, mutta tuhlasin aivan liian monta vuotta sen piilotteluun ja häpeämiseen.

En todellakaan näe blogia ylipainon ylistämisenä vaan protestina juuri sille ääripäälle, mihin törmäämme joka puolella; sille, että edes mallien vartalot eivät enää ole riittävän kauniita esimerkiksi muotikuviin. Kaikkien photoshopattujen kuvien jälkeen on mahtavan voimaannuttavaa nähdä ihan aitoja ihania naisia, pieniä ja suuria, kurveineen tai kurvien puutteineen. Emme me kaikki käy uimahalleissa tai yleisissä saunoissa, missä näkee naisvartaloiden koko kirjon. Liian moni vertaa itseään siihen, mitä lehti-/nettikuvissa näytetään, ja kantaa aiheetonta häpeää ulkonäöstään.

Taru Piisku

Luulisin, että jokainen ihminen, mies siinä kuin nainen, nuori ja vanha vallankin, ymmärtää, että raskaus muuttaa kroppaa. Onko se sitten kaunista kun maha muistuttaa pullataikinaa johon on piirrelty viivoja; no, onhan se varmasti, jonkun mielestä. Parasta tietenkin olisi, jos oma mies, se lapsen isä pitäisi lastensa äidin vartaloa kauniina vielä senkin jälkeen kun lapset on synnytetty ja imetetty. Aina näin ei ole. Tosiaankaan. Olenpa kuullut isistä jotka ovat asiasta kommentoineet ja jopa lähteneet katselemaan uusia tuulia kodin seinien ulkopuolelta.

Ja tärkeää on tietenkin, että äiti itse viihtyy uudessa kropassaan. Sillä uusi ja kummallinen se on, kun lapsi on syntynyt ja rinnat paisuvat maidosta, kunnes... niin, no. Kroppa siis muuttuu.

Auttaako blogistien haaste - se jää nähtäväksi. Itse myönnän - monta ihanaa vauvaa vatsassa ja imettämällä kasvatettuani - olevan skeptinen. Voin olla epävarma ihminen ja pinnallinen nainen, mutta kyllä minusta silti on kauniimpaa olla littamasuinen ja pyöreärintainen. Vaikka siis äiti olenkin. En tykkää löysästä mahastani. Edes kauniit alsuvaatteet eivät näytä pömpön päällä kauniilta.

Seuraavaksi voi kysyä pitääkö naisen olla kaunis? Ennen sanottiin, että sisäinen kauneus on tärkeintä....

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

"Luulisin, että jokainen ihminen, mies siinä kuin nainen, nuori ja vanha vallankin, ymmärtää, että raskaus muuttaa kroppaa."

Minä puolestani uskallan olla skeptinen tämän väitteen suhteen. En todellakaan usko, että esimerkiksi kaikki nuoret naiset tai miehet tajuavat, mitä muutoksia voi tulla. Varmaan ovat kuulleet hokeman, että "raskaus muuttaa vartaloa", mutta en usko, että kaikki tietävät konkreettisesti, mitä se tarkoittaa. Juuri sen takia tuo haaste on minun mielestäni hyvä juttu.

"Parasta tietenkin olisi, jos oma mies, se lapsen isä pitäisi lastensa äidin vartaloa kauniina vielä senkin jälkeen kun lapset on synnytetty ja imetetty. Aina näin ei ole. Tosiaankaan."

Ehkäpä nämä miehet eivät ole tajunneet konkreettisesti, miten raskaus voi muuttaa kroppaa?

Veikko Penttinen

Muuttaa ja muuttaa, mutta jos on timmissä kunnossa synnyttämään mennessä, on vähemmän rempallaan sen jälkeen. Vaimoni kroppa palautui täysin entiselleen muutamassa viikossa.

Totakai on eroja, mutta aina voi pelastaa, mitä pelastettavissa on.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

No niin, kirjoitin tähän pitkän vastauksen, joka hävisi taivaan tuuliin, kun Vapaavuoro kaatui hetkeksi :)

No mutta, yritän uudelleen: pari viikkoa kuulostaa mielestäni tosi lyhyeltä palautumisajalta, vaikka olisikin timmissä kunnossa. Geeneilläkin voi olla näissä asioissa osansa. Hienoa, jos palautuminen on käynyt "luonnostaan" eikä hirveiden paineiden, stressin yms. seurauksena.

Itse en edes haluaisi palautua "täysin entiselleen" eli sellaiseksi, jollainen olin ennen lapsen saantia. Kyseessä on elämäni suurin muutos, ja mielestäni on ihan hyvä, että se jollain tavalla näkyy kehossani. En edes koe, että esimerkiksi raskausarpeni olisivat rumia.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset