Jenkan tahti

“Ison tytön” virkattu päiväpeitto

  • 1/4.
    1/4.
  • 2/4.
    2/4.
  • 3/4.
    3/4.
  • 4/4. Tytön seinällä roikkuva taulu toimi insipiraationa peiton värimaailmalle.
    4/4. Tytön seinällä roikkuva taulu toimi insipiraationa peiton värimaailmalle.

Vihdoin se on valmis! Nimittäin aikoja sitten aloittamani päiväpeitto 2-vuotiaalle esikoiselle. Aika nätti siitä tuli, vaikka itse sanoinkin. Mukavinta oli nähdä itse peiton saajan ilo, kun hän tutkiskeli peiton värejä ja ihasteli, että “minun ihana päiväpeitto”.

 

Lankoina käytin lähinnä Novitan Nallea ja Woolia sekä muutamaa muuta samanpaksuista lankaa. Yhden tilkun koko on kätevä 10X10 cm. Tytön peitossa on kukkaketoidea: jokainen tilkku on kuin kukka keltaisine/mustine keskuksineen ja vihreine lehtineen. Muuten värien kirjo on aikamoinen, mutta tausta-ajatuksena oli käyttää samantyyppisiä värejä kuin tytön seinällä roikkuvassa taulussa. Sen olen itse maalannut joskus kouluaikoina. Ihan hauskaa, että se on nyt tytön huoneen seinällä. Väritkin miellyttävät silmää.

 

Peiton jokainen tilkku on vielä ympäröity valkoisella kerroksella kiinteitä silmukoita – idea, jonka sain kesken tilkkujen teon. Tykkään todella paljon valkoisesta “taustasta”, se tuo raikkautta peittoon. Tilkut yhdistin piilosilmukoilla työn oikealta puolelta.

 

Tarkoituksenani oli tehdä juuri sopivan kokoinen peitto esikoisen uuteen ison tytön sänkyyn. Pikkaisen nafti siitä tuli; pitkälle sivulle voisi vielä tehdä yhden kerroksen. Peiton ideana on, että sitä voi jatkaa, kun jatkettavassa sängyssä otetaan uusi koko käyttöön. Siksi en tehnyt peittoon mitään varsinaista reunusta. Saa nähdä, jaksanko oikeasti jatkaa peittoa koskaan (pelkästään tähän piti tehdä 104 tilkkua), mutta enpä ota siitä itselleni stressiä. Jos en jaksa, se on tuollaisenaankin ihan kiva torkkupeitto.

 

Veikkaan, että tämä on viimeinen isoäidinneliöprojektini hetkeen. Isoäidinneliöitä on tullut virkattua semmoinen määrä (lisää aiheesta esimerkiksi täällä), että nyt on aika pitää taukoa. Seuraavaksi ajattelin tutustua tarkemmin afrikankukkiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Voi ihana tuulahus ja ihana peitto, just kaappaan oiken energiaa tästä plokista. Ihanaa muuten, on kait hyviä lankoja, niin voit tosiaan jatkaa vielä vaikka seuraahvaanki ison tytön sängyn päälle. Ja on pitkäikänen päiväpeitto tyttärellesti. Sehän on toelaki iso asia tässä kamperuljanssissa, äitin itte tekemä päiväpeitto, onnea ja turvallisuutta ja iloa tytöle ja vuet tuo lisäkköön ilosia muistoja kukkekethoon!

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Kiitos sanoistasi Hilkka.

Joo, ajatus tässä oli vähän myös se, että tätä peittoa voisi käyttää vielä vaikka jopa aikuisenakin. Ainakin itselleni voisin hyvin kuvitella tällaisen peiton. Ja kaikista hienointahan olisi, että tytär itse sitten joskus aikanaan jatkaisi peittoa!

Pitää varmaan väsätä toinen tällainen nuoremmalle tyttärelle (tai oikeastaan suunnittelen sitä afrikankukista), että kyllä tässä hommia piisaa...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ihana peitto. Ties mihin siitä vielä on aikojen saatossa. Kaivoin kaapistani äitini virkkaaman verhon. Tarvitsin sitä, sillä minulta puuttui sipulipussi. En leikannut pitkää verhoa, vaan hapsureunaa taittelin sen verran, että näyttä hyvälle. Muulta osin jaoin kahteen osaan ja ompelin sivut kiinni. Yläreunaan tuli nauhakuja (varmasti verhotankoa varten ollut aiemmin osa siitä). Siitä ripustin roikkumaan, kun kuivat sipulit oli laitettu sisälle. Kaunis työ, mutta uusi käyttö.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen Vastaus kommenttiin #3

Hienoa uusiokäyttöä, tykkään!

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset