*

Jenkan tahti

Terapiapaita

  • Ihana viininpunainen alpakkalanka on täydellinen tähän “terapiapaitaan”. 
Kuva: Juha Tamminen
    Ihana viininpunainen alpakkalanka on täydellinen tähän “terapiapaitaan”. Kuva: Juha Tamminen
  • Kutsun tätä terapiapaidaksi, koska siihen sisältyy paljon meditatiivista oikein neulomista, yksitoikkoista tekemistä, joka on samaan aikaan ihanan vapauttavaa. 
Kuva: Juha Tamminen
    Kutsun tätä terapiapaidaksi, koska siihen sisältyy paljon meditatiivista oikein neulomista, yksitoikkoista tekemistä, joka on samaan aikaan ihanan vapauttavaa. Kuva: Juha Tamminen

Elokuu. Mausteinen lämpö, kuitenkin jo pieni syksyn tuntu. Sadonkorjuu, kypsät sävyt, auringonlasku. Viininpuna, violetti, keltainen, oranssi.

Tuo kaikki sisältyy tähän ihanaan alpakkalankaan (Dropsin Alpaca mix), jota joskus ostin alennusmyynnistä ja jota olen sen jälkeen pyöritellyt käsissäni ja mielessäni pohtien, mitä siitä tekisin. Yhden ponchon jo aloitin, mutta malli ja lanka eivät kuitenkaan sopineet yhteen. Tämä lanka vaatii mielestäni yksinkertaisen mallin, jotta sävy pääsee oikeuksiinsa.

Neulominen on terapeuttista, vähän kuin meditaatiota tai mindfulnessia. Se auttaa prosessoimaan asioita. Minulla on takana aikamoinen kesä: kolmannen lapsen syntymä ja muutto kerrostalosta omakotitaloon, kaikki melkein samaan syssyyn. Vähään aikaan en ole neulonut, kun on ollut muuta hommaa, mutta tuossa heinäkuun lopulla kipinä taas syttyi. En voinut enää olla neulomatta. Oli pakko alkaa prosessoida näitä (positiivisia) elämänmuutoksia.

Tähän “terapiapaitaan” tuo ihana viininpunainen lanka on täydellinen. Kutsun tätä terapiapaidaksi, koska siihen sisältyy paljon meditatiivista oikein neulomista, yksitoikkoista tekemistä, joka on samaan aikaan ihanan vapauttavaa. 

Samalla keksin, miten ihanaa on neuloa ylhäältä alas ilman kappaleiden yhdistämistä! Apua sain tästä ohjeesta (mutta kolmosen puikoille tuplasin silmukkamäärät ja alaosaan vielä lisäsin silmukoita), mutta periaatteessa tämä on oma ohjeeni. Koska tämä paita oli testiversio, jossa vähän kaikki on vinksin vonksin, en vielä julkaise ohjetta. Kehittelen sitä vielä neulomalla samasta langasta (mutta eri väreistä) paidat tyttärilleni.

Lisäys 21.8.2017: Terapiapaidan ohjeen lasten koossa löydät täältä!

 

Lue myös: Tilkkutakki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vinksinvonksin on aika makea päällä kuitenkin;)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Onnellinen neuloja. Seurasin ystäväni neulomisia face bookissa. Upeita töitä tekee. Niinpä sitten ostin terapeuttiset välineet, sukkapuikot ja vihreänkirjavaan lankaa. Haluaisin oppia tekemään palmikkoneuletta. Vielä en ole aloittanut.

Alpakka on niin superpehmeää. Paitasi on varmasti lämmin ja mukava.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Irjan savolainen rojekti. "Aloittamista vaille valmis".

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen
Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Vähän niin kuin minun lenkkeilyrojekti!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Ja kaikki mun arkistointiprojektit!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ne harvat neuletyöt joita nuorena aloitin jäivät yleensä viimeistely vaille, ehkä puuttui hiha. Neulominen ei ole mun juttu.
Mökin kaapista löytyi virkattu puuvillamekko jossa olkain puuttui. Virkkutyö oli tekeillä usein siihen aikaan kun vahtasi taaperoita rannalle eikä uskaltaaut keskittyä lukemiseen. Kerran veistin kudinpuikot pihlajasta ja rupesin neuloon kaulahuivia pojalleni. Sekin jäi kesken ja seurasi kuukausia kestänyt päänsärky.
Minäkin olen havittellut alpakasta villapaitaa, ainoa villa joka ei kutia. Huomasinkin alennusmyynnissä, mutta en enää oikein ilkeä pyytää siskoni neuloon, kun on jo siitä saanut rasitusvamman.
Paidan väri sopii sinulle loistavasti. Kaunis on uusi profiilikuvasi!

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen Vastaus kommenttiin #12

Kiitos!
Ennen olin hulluna oranssiin, mutta nyt se tuntuu liian räikeältä. Nyt tämä kypsempi viininpunainen tuntuu omalta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Juuri näin. Sitten kun kypsyt tähän ikään voit taas siirtyä oranssiin.
Olen viime aikoina jopa yhdistänyt oranssia myrkynvihreään, mikä olis ollut karsea tyylimoka minulle nuorempana. Ja viime viikolla kun piti äkkiä pukeutua huomasin, että kukalliset sukat pilkullisten pitkisten kanssa on varsin trendikästä vaikka ei edes sävy sävyyn!
Niin me mummutkin muutumme.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Siitä vaan Irja, ei se ole vaikeaa. Sen letin kääntymiseen vaikuttaa ottaako ensimmäiset silmukat sukkapuikolle - lyhyitä palmikkoneulepuikkojakin on - neuleen eteen (palmikko kääntyy vasemmalle) vai taakse (palmikko kääntyy oikealle).

Ja jos on liukasta lankaa ja varsinkin vähän silmukoita poimittaviksi niin apupuikko saapi olla vähän paksumpi.

- Jennillä on muistaakseni palmikkoneuleeseen joku systeemi, mutta vanha koira ei ole opetellut uusia temppuja.

Kas tässä:

https://www.yhteishyva.fi/arjen-apu/palmikkoneule/...

Edit: Dropsilla on videokin

https://www.garnstudio.com/video.php?id=19&lang=fi

Ja Jenninkin systeemistä

https://www.garnstudio.com/video.php?id=117&lang=fi

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Toinen siskoni on erikoistunut palmikko- ja pitsineuleisiin, toinen taas on tehnyt upeita kirjoneuletöitä. Minä taas olen virkannut erinäisiä myssyjä joista mikään ei ole kovin onnistunut.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #13

No pitsineule onkin sukkelaa, kirjoneuleita olen aikas laiska väsäämään. Langat kyllä olisi yhteen tyttären toivomaan kaarrokeneulepuseroon, ans kattoo minä vuonna aloitan sen:)

PS. Olen virkannut vain yhden myssyn ja senkin anno domini vauvalle, muut pyörö- ja/tai sukkapuikoilla. Idioottivarmaa varsinkin jos on käänne eikä päätä mitattavaksi. Etenkin Jacques Cousteau malli on kelvannut, olin ajatellut pojan jo enkusta tuntemalleni kaverille, mutta toinen ehti ennen ja nappasi joten taytyy kutoa uusi. - Alemmassa kuvassa suunnilleen se väri, joka siinä kuuluu olla ja käänne maun mukkaan. Ohjekin sinne päin.

https://punaisensydamentorppa.wordpress.com/2013/0...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Mulla on talvella paha päähineongelma kun villa kutiaa ja mitkään päätämyötäilevät pipot ei sovi kun on pieni pää. Pitäis olla joku semmonen nuppimainen joka levenee hieman resorin jälkeen. lämpimämmän sään myssyissä joita olen virkannut vaikeutena on saada reuna sopivan tiukaksi, mutta ei kiristäväksi. Sikäli neulemyssy on parempi,että resori antaa periksi.
Virkkasin minäkin eräälle nuorelle mihelle, joka ihastui myssyyni, jonkun ihme pussukan johon hänen hiuspehkonsa mahtui.
Saas nähdä jos joudun johonkin palveluasumukseen rupeeko virkkukoukku vipattaan. Jos vaikka dementia iskee, ettei täällä somessa enää kykene koukuttumaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #19

Kudoin viime keväänä tumput pienelle pojalle, joka valitti että tumput kutittaa. Yhdet jäljelle jääneestä merinovillasta ja toiset teeteen Primaveran jäännöskerästä, 75 % merinovillaa ja 25 % silkkiä. Enpä osaa muuta neuvoa kuin että kokeile merinovillaa, ilman silkkiäkin kelpasi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Merinovillakin kutiaa. Nuorena minulla oli kashmirvillapaita paljaalla iholla, mutta kyllä sekin kutitti vaikka ei hirveän pahasti. Tyylikäs angoramekko johon sorruin poltti kuin nokkoset.
Ei sun tartte neuvoo, mutta jos löydän langat pistän sut neuloon ihanteellisen myssyn. ;)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #23

Kyähä tamperelaine tamperelaiselle pipan kutoo, mutta ensteks tarvii neuloa jotain muuta ja vihdoinkin ristipistoilla joululahjaksi aikas isotöinen aikanaan Köpiksestä käsityöliikkeestä ostamani joulukuusenmatto. Jotta palaa alkuvuodesta astialle.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Kiitos tarjouksesta! Heitto oli vitsinä tarkoitettu, yritin jotain hymiötäkin joita en juuri käytä. Mutta jos sinä olet tosissasi... saas nähdä tarviiko enää talvimyssyä.
Viime talven harvoina pakkaspäivinä laitoin jostain alennusmyynnistä löytämäni keinokarvalakin kun menin pojan kanssa kävelylle, hän kauhistui ja pyysi ottaan pois, vaik ei enää arvostele juurikaan pukeutumistani kuten teini-ikäisenä. Kiva olis joskus tavata jossain, olen ennenkin ajatellut.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #26

No ei siinä paljon aikaa kulu, hae vain sopiva malli:) Viime talvena taisi olla viikon verran kovia pakkasia, kutaisin tyttärelle illassa paksun pipan kun oli täällä lomalla eikä ollut varustautunut. Ohuemmasta langasta mennee TV:n edessä pari iltaa jos on vaikka joku palmikkoneule.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #28

"Tekaista"-tyyppisen verbikategorian herkullisimpia teonsanoja on juuri tuo "kutaista". Pesaista, lukaista... kotoista! Yrittäkööt ulkomaanelävät löytää samat vivahteet niistä englanneistaan ja ruotseistaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30

Suomi on varmaan maailman taipuisin kieli ja ihanteellinen käsittämään ihmisen toimintaa ja ajattelua. Sain aikoinani kehuja graduani kielen osalta tarkastaneelta opettajalta että olin käyttänyt suomenkielistä terminologia eli käsitteistön nimityksiä.
Täällä tulee huolimattomasti helposti heiteltyä vieraskielisiäkin sanoja.
Minä tykkään niistä Savossa tavallisista adjektiivin sijasta käytettävistä verbeistä esim. mennä viipottaa, ajaa töröttää...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Katsotaan sillä silmällä, en ole vuosiin käynyt missään lankakaupassa. Yhden villatakin olen koululikkana neulonut paksuimmasta langasta mitä siihen aikaan löytyi ja paksuilla puikoilla. Piti Turust asti mennä junalla hakeen langat laatukaupasta. Mummola oli tosin Turus. Malli omasta päästä onnistui. Käytin vuoskymmenet eikä kulahtanut. Isot puunapit vaan vaihdoin virkattuihin kun jättinapit oli autamaatomasti out. Nythän olis retro taas.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33
Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Joo, alpakka on ihanaa. Mutta paita on ehkä vähän liiankin lämmin, kun nyt imettäessä on muutenkin koko ajan kamalan kuuma :D Mutta talvi on tulossa...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Alpakka tosiaankin on lämmin. Olen toivonut sellaiset hupputumput joiden alla on kynsikkäät. Siskoni toteuttikin toiveeni, mutta ei ollut mennyt perille langan laatuvaatimus, jotain sekoitetta joka ei yhtään lämmittänyt kovalla pakkasella. Pojalle kelpas.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ja neuleen väriin sopivat varpaankynnet :)) Täydellistä.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen Vastaus kommenttiin #29

Sattumaa...tai kohtalo, kummin nyt asiaa katsoo.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Huomenna, jos sää sallii, tämä täti lähtee kolmen jälkikasvunsa kanssa Matildedaliin, Meri-Teijoon. Paikkaan, joka on entinen ruukki ja nykyisin mielenkiintoinen tutustumiskohde.

Paikalla kasvatetaan myös alpakoita, joiden villasta tehtyä lankaa voi paikanpäältä ostaa.

En ole itse kutojatyyppiä, mutta nyt, kun perheeseemme saapuu lokakuun lopulla uusi jäsen, saattaisin hänelle kehitellä jonkinlaisen villa-asun.

Viimeisin neulomissessioni on kaukana historiassa. Taisin ensimmäiselle lapselleni kutoa pakollisen villakoltun. Se oli riittävän 'pienitöinen' hätähousulle!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Meri-Teijossa käyty useampi vuosi sitten. Mielenkiintoinen paikka. Kavereilla oli siellä kortteeri ja vietettiin heidän luonaan yö. Ei silloin ollut alpakan alpakkaa, mutta Equadorissa niitä näin paljonkin ja yhden alpakanvillaisen punaisen pontsontapaisen ostin. Melko vähän olen sitä käyttänyt, kun jotenkin ei koskaan ole sellaista säätä, että olisi sopiva. Pehmeä, kaapissa odottaa vielä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Irja, kiva kuulla. Näyttäisi nyt sää lupaavalta, joten klo 11 lähdemme kohti länttä.

Alpakan villa on todella lämmintä, soveliasta paimentolaisten vaatteeksi.

Mutta onhan näitä kylmiä jaksoja meilläkin. Luulen, että villasukat voisi olla poikaa! Ainakin taloissa, joissa lattiat on viileitä.

Monet työkaverini ottivat aina villasukat koulutustilaisuuksiin. Isot salit olivat usein viileitä, joten myös shaali oli tarpeen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eikö sull ole koskaan sisätiloissa kylmää. Sehän vois olla hyvä vaikka vetää yöpaidan päälle. Mut kai sinä aina säntillisesti pukeudut etkä puolipukeisena roiku koneella kuten tämä homssu.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Sää salli ja kävimme paikassa Mathildedahl, Meri-Teijo, jossa alpakoita, Suomen oloissa kasvatetaan.

Elinolosuhteet heillä näytti kohtuullisen hyviltä, tosin aidattuina eivät pääse toteuttamaan lajilleen ominaista elämää.

Alpakan villa keritään kahden viikon välein, joten kaikki näyttivät kynityiltä.

Putiikissa oli myynnissä sekä lankaa että valmiita tuotteita.

Yksi lankaerä, 100 gr, maksoi 25 euroa.

Käyttäjän JenniTamminen1 kuva
Jenni Tamminen

Hmm, mistäköhän syystä yksi jos toinenkin tuntuu käyneen Mathildedahlissa...

Nurmijärvellä on muuten myös alpakkatila. Pitänee käydä!

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset